Nyt kun elämme hiljaista viikkoa, pitäisi ajatella Jeesuksen kärsimystä ja samalla miettiä omia kärsimyksiä.

Minullahan niitä riittä - ei vain kipuja vaan myös henkisiä. Yksi pään sekoittava ja mielen pahoittava on tuo facebookki. Toinen mummo - miniän äiti - oli laittanut facebookkiin kuvan kahdesta pienokaiseta 6 ja 4 vuotiasta, jotka ovat tällä hetkellä mummolassa Kainuussa.

Miniän vanhemmat ovat hakeneet lapsukaiset Pohjois-Pohjanmaalta viikoksi kotiinsa - mummolaan. Nuorin, 1 v ja isä ja äiti tulevat sitten sinne pääsiäiseksi. Matkaa heille kertyy yhteensuuntaan 300 km. Tuli vain niin paha mieli jälleen kerran, kun "ensimmäinen" mummo näyttelee kuvia pienokaisista facebookissa ja kirjoittaa kuinka on ihanaa kun lapset ovat lomalla mummon ja vaarin luona. Tunnen itseni niin huonoksi mummoksi eli olen "toinen mummo", joka lähettää lapsille paketteja ja kutoo villatakkeja ja -sukkia, eikä saa niistä edes kiitosta.

Minun luonani eivät ole käyneet kertaakaan. Matkaa meille tulee 500 km yhteensuuntaan. Miniän veli asuu myös 500 km:n päässä länsi-rajalla ja siellä he käyvät pari kertaa vuodessa, eli matka on ihan yhtä pitkä. Ilmeisesti olen niin huono mummo, että meille ei voi tulla. Tilaahan meillä olisi olla vaikka pitempäänkin. Onkohan se kiinni siitä, että miniä ei hyväksy minun miestäni vai mistä johtuu? Olen sitä kysellyt, mutta en ole vastausta saanut. Lyhyt vastaus on ollut, että on niin pitkä matka. Onhan se pitkä, mutta kyllähän he jaksaa kesälläkin reissata pitkin poikin Norjaa ja Ruotsia eikä silloin lasketa kilometrejä.

Osaan asettua Jeesuksen asemaan ja tuntea hänen mielipahansa kun häntä pilkattiin ja pidettiin huonona ihmisenä. Mikään ei kelvannut, mitä hän teki tai sanoi ja sitten vietiin ristiinnaulittavaksi syyttömänä. Minäkin olen jo siinä vaiheessa, että voisin lähteä täältä pois Jeesuksen luo taivaaseen. Toivon, että se hetki tulisi mahdollisimman pian.

Tulipahan hiljaisen viikon purkaus, mutta pakko oli johonkin purkaa - ei ole ketään muita.

Herra, sinä tiedät kipuni ja ikäväni.

Sinä tiedät kaipuuni ja ikävän tuskan.

Herra, auta!

 

Alla lapsille viimeiseksi tehtyjä neuleita