perjantai, 12. tammikuu 2024

Uusi vuosi

On taas se aika. jolloin toivotetaan tutuille ja sukulaisille Hyvää Uutta Vuotta. Kuitenkaan se ei kaikille ole hyvä eikä tämä vuosi ole parempi kuin viime vuosi. On sairauksia, köyhyyttä, työttömyyttä jne. Joku on voinut menettää rakkaan lähimmäisensä, jonkun läheinen on kuoleman sairas. Elämä tuntuu vaikealta eikä oikein löydy elämän tarkoitusta.

Minulle jouun aika on aina vaikea. Silloin kun lapset lähti maailmalle, niin ajattelin, että jouluna kaikki ovat minun luonani perheineen. Niin ei vain käynyt. Toinen lapsista asuu 600 km:n päässä ja toinen Norjassa.

Minun rahahuoleni kuitenkin jatkuvat eikä eläminen kovien kipujen kanssa ole aina helppoa. Toisinaan tuntuu, että onko Jumala antanut minulle kannettavaa enemmän kuin jaksan kantaa. Turvaudun Jeesukseen Kristukseen ja rukoilen, että Hän auttaisi minua ja kulkisi minun rinnallani.

https://virsikirja.fi/virsi-397-kun-on-turva-jumalassa/

lauantai, 23. joulukuu 2023

Joulu

Saimme käydä kuoron kanssa sairaalan eri osastoilla laulamassa joululauluja. Ne ovat aina niin sydämeen koskettavia hetkiä, kun muisti sairaudesta kärsivä vanhus laulaa meidän mukana tuttuja lauluja ja osaa kaikki sanat ulkomuistista.

Saattohoito-osastolla on taas ihan erilainen tunnelma, jotenkin niin rauhallinen ja lempeä. Vaikka olet kuinka sairas ja odotat lähestyvää lähdön hetkeä, niin silti sydämestä kumpuaa ilo ja laulun taika.

Toinen koskettava hetki on kun käymme joulupäivänä laulamassa jouluaamun jumalanpalveluksessa. Silloin tuntuu, että Jeesus on lähellä ja koskettaa meitä jokaista. Läheisyyden tunne on voimakas.

Nyt kun joulu on jo aika lähellä, olisi hetki irrottautua "tekemättömistä töistä" ja istahtaa alas sekä miettiä miksi me joulua vietämme. Oliko Jeesuksen ensimmäinen joulun ruokapöytä täynnä oleva ruokia?  Oliko kotona siivottu joka paikka kiiltäväksi ja puhtaaksi? Oliko äiti väsynyt kaikesta touhuamisesta? Jokainenhan meistä tietää kysymyksiin vastauksen.

Jeesus syntyi talliin pelastamaan meidät ihmiset joutumasta kadotukseen. Tämä maailma on paha paikka juuri nyt ja siksi tarvitsemme Jumalan Poikaa, Jeesusta, että osaisimme elää niinkuin Hän on opettanut.

Meidän kuoron yhden laulun nimi on Hän on valo. "Hän on valo, toivo, kirkkaus keskellä pimeyden. Hän on Jeesus".

Lähdenpä tästä hieman tuomaan valoa laulamalla.

Valoisaa ja siunattua Joulua!

keskiviikko, 13. joulukuu 2023

Onnellinen(ko)?

Olen tässä muutama päivänä miettinyt mitä on onnellisuus.

Raamatussa sanotaan ”Mutta minun onneni on olla lähellä Jumalaa, minä turvaan Herraan, Jumalaani, ja kerron kaikista hänen teoistaan.”
Ps. 73:28.

Olenko minä onnellinen silloin kun olen lähellä Jumalaa? Toisinaan tuntuu, että en ole. Onko minussa jokin vika kun tunnen itseni onnelliseksi hyvin harvoin? Mistä minä saan onnellisuuden tunteen ja milloin? Kysymyksiä, joihin en saa vastauksia.

Olen rukoillut Jumalalta apua tähän minun onnellisuus kriisiin. En ole vielä saanut vastausta, mutta tiedän, että vastaus tulee aikanaan ja omalla ajallaan.

Estääkö minun lisääntyneet kivut minun onnellisuuden? Kaikki asiat on suunnilleen kohdallaan, mitä nyt pieniä ja vähän suurempiakin vastoinkäymisiä ja rahan puutetta. Olenko minä silloin onnellinen kun saan kuorossa laulaa Jeesuksetsa, meidän Herrastamme? Olenko silloin onnellinen kun seison kirkossa alttarilla ja otan vastaan pyhän ehtoollisen?

En osaa itse näihin vastata, mutta Jumala voi. Hän ottaa minut Isän syliin ja tuudittaa minut uneen ja antaa armossaan kaikki syntini anteeksi.

https://youtu.be/Vwwb0FvEkS4

Siunausta ja onnellisuutta!

 

 

 

sunnuntai, 3. joulukuu 2023

Joulu lähestyy!

Näin joulun lähestyessä mieli aina tekee tepposiaan. On ikävä edesmenneitä läheisiä, on ikävä lapsia ja lapsenlapsia, on ikävä kotiseudulle, on ikävä Herramme läheisyyttä.

Iltaisin kuunnellessa joululauluja jouluradio.fi:stä, tulee väkisinkin kyynel silmään ja sydän täyttyy kaipuusta. Onneksi on kuitenkin kuoro, jossa saan käydä laulamassa ja tuomassa iloa ihmisille. Tykkään laulaa messuissa, koska silloin koen olevani Herraa lähellä.

Näin joulun aikaan meillä on kuoron kanssa aika paljon esiintymisä erilaisissa hengellisissä tilaisuuksissa. Toisinaan väsyttää lähteä kuoroharjoituksiin, mutta väsymys haihtuu heti kun alkaa äänenavaus osio.

Vietämme jälleen joulun kahdestaan mieheni kanssa. Olemme päättäneet vuosia sitten, että emme osta toisillemme joululahjoja vaan ostamme ruokapöytään aina jouluna jotain erikoisempaa ruokaa.

Tänään on ensimmäinen adventti sunnuntai ja sytytin aamiaispöytään adventtikynttelikköön ensimmäisen kynttilän. Tuli jotenkin lämmin olo ja tunsin Herran olevan lähellä.

Rauhoittavaa Jeesuksen syntymän odotusjuhlaa!

Itse rauhan Herra suokoon teille rauhan, aina ja kaikin tavoin. Herra olkoon teidän kaikkien kanssa. 2. Tessalonikalaiskirje 3:16

 

perjantai, 24. marraskuu 2023

Aika kulkee

On se vain niin ihmeellistä tämä ajan kulu. Ei vain tahdo perässä pysyä. Huomasin, että enpä ole kirjoitellut pitkään aikaan mitään.

Isäni kuoli toukokuun lopussa ja on muitakin murheita ja surua perheessä. Kesä on mennyt hieman niinkuin ohi - jäänyt elämättä. Onneksi Jumala kuitenkin tietää kaikki minun tekoni ja tekemättä jättämiseni.

Oma terveys huononee kaiken aikaa pikkuhiljalleen. Jalat eivät tahdo enää kävellä muuten kuin kepin kanssa. Kipuja on paljon ja voimakkaita sekä päivällä että yöllä. Särkylääkkeitä menee toisinaan yli annostuksena. Lääkäri sanoi, että ei saa syödä niin paljon. Kyllähän minä sen tiedän, mutta kun lääkäri ei tiedä kipujen voimakkuutta.

Kuorolaulua en jätä - on minun ainut henkireikä jossa saan hetken olla normaali ihminen, pienen hetken ilman kipuja ja ilman asioiden miettimistä ja suremista.

Raamatussa sanotaan, että jätä kaikki huolet ja murheet Jumalan käsiin - niin olen tehnytkin. Välillä tuntuu ettei Jumala kuule mitä minä puhun Hänelle rukouksessa. En voi muuta tehdä kuin turvata Jumalaan Hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen nimessä. Hän on ainut apumme, ainut toivomme. Vaikka ihmiset eivät ymmärtäisi minun kipujani niin Taivaallinen Isä ymmärtää. Tähän toivoon ja uskoon minä luotan.

Saarnaajan kirjassa kuvataan ajan kulua seuraavasti (3:1-11):

Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Aika on syntyä ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repiä istutus. Aika on purkaa ja aika rakentaa. Aika on itkeä ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypellä. Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä. Aika on olla vaiti ja aika puhua. Aika on rakastaa ja aika vihata. Aika on sodalla ja aika rauhalla.

Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua.

 

muinainen kello hajoaa haudattuna aavikon hiekkaan kuvapankkikuva

 

Siunattu viikonloppua

 

  • LapinMuori

    Olen 60+, Lapista kotoisin, uskossa oleva kahden pojan äiti, kolmen pienokaisen mummo, yhden naisen anoppi ja yhden miehen avovaimo. Asun tällä hetkellä Kymenlaaksossa, josta mieheni on kotoisin.
    Olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja aikani kuluksi teen käsitöitä, joita aina silloin tällöin riittää myytäväksikin.