Pitkästä aikaa tänne kirjoittelen kuulumisia. On ollut kaikenlaista sairautta ja pahaa olotilaa henkisesti.

Jalat sanoivat yya-sopimuksen irti syksyllä 2025. Kuljin lääkärissä kuukauden ajan 2 kertaa viikossa, eivät saaneet selvyyttä miksen pysty kävelemään ja miksi jalat ovat tosi kovissa tuskissa. Viimein löytyi päivystyksestä lääkäri, joka tiesi mikä mulla oli. Molemmissa jaloissa olivat hermot selkärangasta tukossa ja kiinni sekä kaiken lisäksi minulla oli keuhkokuume.

Pääsin sairaalaan viideksi päiväksi kuntoutumaan ja syömään lääkkeitä, jotka olivat tosi vahvoja. Hoitaja valvoi vieressä, että otan sen lääkkeen ja nielen myös. Antibiottia meni suoraan suoneen, jotta saadaan keuhkokuume pois.

Sitten kun antibiotti kuuri loppui, pääsin kuntoutuslaitokseen, jossa minut saatiin käveleväksi rollaattorin kanssa. Kyyneleet tuli silmään kun fysioterapeutti sanoi, että nyt jätetään pyörätuoli pois ja opetellaan kävelemään rollaattorin kanssa. Olin kuntouksessa pari viikkoa. Nyt kävelen kotona rollaattorin kanssa ja syön kipuihin särkylääkkeitä, en enää niin vahvoja kuin ensi alkuun sairaalassa, koska niitä ei voi antaa kotiin (väärinkäytön takia).

Nyt kun enää en voi ajaa autolla pitkiä matkoja, en pääse enää koskaan käymään kotiseudulla, jonne on kova, kova ikävä. Junassa en voi matkustaa rollaattorin kanssa enkä pystyisi istumaankaan vuorokautta junassa. En näe enää koskaan keskiyön aurinkoa, en kotiseudun tuntureita, en pääse kävelemään tuntureissa, en pääse käymään vanhempien enkä siskon haudalla. 

Kaikista eniten tekee mieli sieni-ja marjametsään, en pääse sinnekään.

Nämä asiat ahdistaa ja masentaa, aiheuttavat unettomuutta ja kipuja lisää kun on allapäin. Olisi vain joku jolle voisi näitä asioista puhua. Yksi on kuitenkin, Taivaallinen Jumala, Isämme.

”Herra itse kulkee sinun edelläsi.
Hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua yksin eikä hylkää sinua.
Älä lannistu, älä pelkää” (5. Moos. 31:8).

Kivun kanssa oppii elämään, sanoi lääkäri, ja niinhän se on. Välllä vain tuntuu että ei oikein jaksa, mutta taas hyvinä päivinä elämä voittaa ja aurinko paistaa. 

Löysin fb:n Kipumatkalla ryhmästä alla olevan
runon (sain luvan julkaista)

Jos tuntuu ettei tänään ole hyvä olla,
on kipeä olo ja sekava polla.
Käsi on raskas ja askel painaa,
pakostikin alkaa se mieltä vaivaa.
Nyt on aika lukea runo tää,
Ehkä iloisemmaksi siitä mielesi jää.

Ei se haittaa vaikka aina ei jaksa,
lepo tekee hyvää eikä mitään maksa.
Joskus keho tarvitsee rauhaa,
silloin sohva kutsuu ja Netflix pauhaa.
Instassa on niin paljon upeita kuvia,
taitaa muiden elämä olla täynnä vaan huvia.
 

Muista että kuvien takana voi olla mies tai nainen,
jolla on tunne ihan samanlainen.
Meillä kaikilla elämässä on omat juttumme,
Instassa ei ehkä näy todelliset ruttumme.
Tuetaan siis toisiamme elämän vaiheissa
suruissa, peloissa ja ilon aiheissa.

Olet upea, rakas ja tosi hieno,
pääsikö sittenkin huuliltasi hymy vieno?
Nautitaan elämän iloista,
Ei huolehdita kesäkiloista.
Kyllä risukasaankin paistaa valon häivä,
huomenna voi olla se parempi päivä!
 

Jaksamisia ja paljon siunausta kaikille. Taivaan Isä pitää meistä huolen.

Olen viime aikoina käynyt mielessäni entistä elämääni läpi lapsuudessa ja  avo- ja aviolitossa.  Olen itkeskellyt ja miettinyt, että mitä olen tehnyt väärin ja miksi olen purkanut pahan oloni lapsiin. Olen lapsilta pyytänyt monta kertaa anteeksi, mutta ne asiat eivät jätä minua rauhaan.

Kun alistaminen menee liian pitkälle taikka kestää liian kauan, niin silloin alkaa tuntua, että en ole tarpeellinen eikä minusta ole mihinkään, olen hylätty, arvoton, yksinäinen, saamaton jne. 

Vihdoin ja viimein  sitä tuntee itsensä juuri sellaiseksi kuin alistajat ovat sanoneet, arvoton, hyödytön.

Löysin netistä alla olevan kirjoituksen ja laitan sen nyt tähän luettavaksi. Itse luon

21.8.2023 kirjoittaja Mika Tuovinen

https://mikatuovinen.net/

Sinä, joka koet itsesi arvottomaksi – Olet rakastettu

Moni kokee itsensä mitättömäksi ja arvottomaksi. Taustalla ovat usein lapsuuden kokemukset, joita aikuisena saadut lyönnit ja hylkäämiset vahvistavat. Tämä kokemus voi muuttua todella suureksi taakaksi, jolloin elämässä jaksamisen eväät ovat vähäiset.

Ehkä sinuun on lyöty lapsuudesta asti leimoja, ja alat uskoa niiden sisältöön.

Ja leimaat itsesi samoin leimoin. Alat toistella itsellesi lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden hetkinä sinulle osoitettuja vähätteleviä sanoja.

Ja alat uskoa niihin! Alat uskoa, että olet sitä, mitä muut ovat sanoneet. Ikävät kerran sanotut sanat kulkevat vuosia ja vuosikymmeniä taakkanasi, ja ne alkavat muuttua mielessäsi todellisuudeksi. Hylätty. Mitätön. Yksinäinen. Arvoton. Tuhoon tuomittu. Saamaton.

Muut ovat punninneet sinut, ja jokin sisimmässäsi ja mielessäsi saa sinut uskomaan heidän arviotaan. Mutta ne sanat eivät ole lopullinen totuus!

Parempi arvioija

On joku, joka osaa arvioida sinut paremmin.

Sadat miljoonat ovat löytäneet uuden arvokkaan elämän Jumalan yhteydessä Jeesuksen Kristuksen kautta.

Jeesus osoittaa arvosi. Raamattu sanoo, että sinut on luotu elämään Jeesuksen Kristuksen yhteydessä. Sinä kuulut hänelle, koska hän on sinun suunnittelijasi. Jo tämä että olet taitavaa design-työtä tekee sinusta todella arvokkaan.

Sinä olet syntynyt tähän maailmaan Jumalan tahdosta. Et ole sattuma! Et ole vahinko! Elämälläsi on tarkoitus. Olet arvokas, ja sinulla on tehtävä. Jumala halusi, että juuri sinä olet osa tätä maailmaa!

Tavaran arvo riippuu siitä, paljonko siitä maksetaan. Sinuun on laitettu taivaallinen hintalappu: Jumala maksoi sinusta suurimman hinnan, oman poikansa Jeesuksen Kristuksen veren. Olet Jumalan silmissä arvokkaampi kuin tämän maailman aarteet, osakkeet, rahat, rahastot, öljyt, kaasut, miljoonat ja miljardit. Olet paljon arvokkaampi!

Jumala rakastaa sinua. Olet rakastettu! Lauluntekijä Juha Tapio sanoo tämän raamatullisen totuuden hienosti:

Älä pelkää, älä pelkää, sinä et pääse putoamaan

Rakastettu on oikea nimesi ja tulee nimenäsi olemaan.

Tämä totuus löytyy myös Vanhan testamentin Hoosean kirjasta (2:3, vuoden 1992 käännös):

Sanokaa silloin veljillenne:

”Te olette ’Minun kansani’!”

Sanokaa sisarillenne:

”Teidän nimenne on ’Rakastettu’!”

 

Sinusta on maksettu valtava hinta

Jumala rakasti sinua niin paljon, että antoi Jeesuksen kuolemaan puolestasi ettet hukkuisi vaan saisit ikuisen elämän. Tämä ihana elämä alkaa jo täällä maan päällä uskossa Jeesukseen.

”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” (Joh. 3:16)

Laita  oma nimesi tuossa olevien tyhjien kohtien tilalle, ja lue se sitten itsellesi:

Jumala on rakastanut ___________ (esim. Mikaa) niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei __________ (Mikakaan), joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan ___________ (Mikakin) saisi iankaikkisen elämän.

Lue teksti ääneen muutaman kerran näin omistamalle se itsellesi! Siinä on valtava lupaus.

Sinä olet arvokas ja rakastettu. Älä anna kenenkään toisen väittää muuta.

Kaipuu kertoo yhteyden janosta

Se, että sinä kaipaat arvostusta ja rakkautta, kertoo, että sinut on luotu tätä suurinta rakkautta ja arvostusta varten.

Katso itseäsi peilistä ja sano: Minä olen tärkeä, olen arvostettu, rakastettu, kalliisti ostettu! Onnittele itseäsi!

Jeesuksessa näet arvosi. Hän ristillä näet hinnan, mikä sinusta on maksettu. Sinä olet rakastettu!

Rukous sinulle

Voit rukoilla vaikka näin:

Jumala, kiitän sinua siitä, että rakastat minua ja olen silmissäsi arvokas. Sinä lähetit Jeesuksen maailmaan minun tähteni. Haluan uskoa tämän. Haluan uskoa Jeesukseen, ja seurata häntä. Uskon, että hän kuoli syntieni anteeksisaamiseksi, siksi pyydän, anna kaikki syntini ja pahat tekoni anteeksi. Opeta minua tuntemaan paremmin sinua ja itseäni. Auta minua ymmärtämään, miten arvokas ja rakastettu minä olen. Aamen.

 

Kaksi pientä sanaa, mutta niin vaikeita sanoa

Olimme kuoron kanssa viime viikolla laulamssa monessa hoivakodissa. Niissä vietettiin ehtoollis messu. messussa. Seurakunnassamme vietettiin kiitollisuuden viikkoa, jossa tuli esille asia, että mistä olen kiitollinen juuri tänään?

Aloin miettiä itsekseni, mistä juuri minä olen kiitollinen. Tuntui ensin, että kiitollisuuden aiheita ei löydy. Vihdoin ja viiemin löysin muutamia aiheita: olen löytänyt hyvän miehen, joka ei juo, ei lyö, eikä petä minua. Minulla on kaksi poikaa, joiden elämä on kunnossa, 3 lastenlasta, jotka ovat elämäni tärkeimmät kiitollisuuden aiheet. Tässä vain muutamia.

Mietin siinä papin lyhyttä saarnaa kuunnellessani ja vanhusten ilmeitä katsellessa, että muistanko sanoa, kuinka kiitollinen olen näistä lapsista ja pienokaisista ja että kuinka paljon heitä rakastan. En niin usein kuin haluaisin. Välimatkat tekevät tehtävänsä, mutta onhan sentään videopuhelut.

Toinen sana Anteeksi on vaikea sanoa, silloin kun pitäisi pyytää anteeksi ja tietää, että on loukannut jotain ihmistä. Vaikeinta minulle on pyytää puolisoltani anteeksi juuri silloin kun olen tiuskinut ja tuiskinut hänelle, usein syyttä. Sitten kun saan pyydettyä anteeksi, tulee niin hyvä ja lämmin olotila. 

EVANKELIUMI: Luuk 17:11-19

Matkallaan kohti Jerusalemia Jeesus kulki Samarian ja Galilean rajaseudulla. Kun hän oli tulossa erääseen kylään, häntä vastaan tuli kymmenen spitaalista miestä. Nämä pysähtyivät matkan päähän ja huusivat: ”Jeesus, opettaja, armahda meitä!” Nähdessään miehet Jeesus sanoi heille: ”Menkää näyttämään itsenne papeille.” Mennessään he puhdistuivat.

Huomattuaan parantuneensa yksi heistä kääntyi takaisin. Hän ylisti Jumalaa suureen ääneen, lankesi maahan Jeesuksen jalkojen juureen ja kiitti häntä. Tämä mies oli samarialainen. Jeesus kysyi: ”Eivätkö kaikki kymmenen puhdistuneet? Missä ne yhdeksän muuta ovat? Tämä muukalainenko on heistä ainoa, joka palasi ylistämään Jumalaa?”

Ja hän sanoi miehelle: ”Nouse ja mene. Uskosi on pelastanut sinut.”

Tässäpä tämän kertainen sepustus..

Nähdään taas jonain kauniina Jumalan suomana päivänä. 

Melkein on vuosi kulunut viimeisetä päivityksestä. Niin se aika rientää ja elämä kulkee ehtoopuolella.

Olen miettinyt elämää ja sen tarkoitusta hyvinkin paljon tänä aikana. Myös parisuhde on ollut mietteissä. Olen myös miettinyt omaa lähtöäni Taivaan kotiin, joka tulee jonakin päivänä. Emme tiedä sen ajankohtaa ja varmaan hyvä niin.

Olen tehnyt kuolinsiivousta ja kirjoitellut hoitotahtoani sekä hautajaisiini liittyviä asioita. Lähetän ne sitten molemmat pojilleni, kunhan ovat lopullisesti valmiit. Hoitotahdon laitan Oma kantaan https://www.kanta.fi/ terveydenhuollon henkiläkunnalle näkyviin, kunhan saan sen valmiiksi. Aina ne vain tahtoo viipyä ja aina tulee jotain korjattavaa - en minä näin haluakaan-. 

Nyt on ollut pitkään aikaansaamattomuutta. Olen aloitellut kutomaan puseroita, sukkia, lapasia, vauvan sukkia ja kaikki ne olen purkanut muutaman kierroksen tehtyäni ja aloittanut taas alusta. 

Olen myös miettinyt perheeni lapsia, joista yksi on se, joka saa kaiken kunhan vähän itkeskelee. hän on nyt 11v, tyttö ja pahemmaksi menee. Hän syö, mitä hän haluaa, ja jollei ole, niin sitten lähdetään grillikioskille tai mäkkäriin. Toiset kaksi tyytyvät siihen, mitä saavat. 

Olivat kesällä meillä, mummolassa, pari yötä, ja mitään en osannut tehdä tälle tytölle oikein. Tuli lunta tupaan isältä (poikani) ja tytöltä oikein olan takaa. Ovat tulossa kesällä myös käymään, mutta pelottaa ja kauhistuttaa, miten menee pari päivää. Videopuheluilla pidetään yhteyttä ja jutellaan lasten kanssa. he eivät käy kuin kerran kesässä parin päivän ajan, mutta äidin puolen mummolassa käydään tavan takaa. Matka kilometreissä on kuitenkin sama. Tämä aia on joskus niin vaikea, että en tiedä miten jaksan. Itse en pysty enää matkustamaan heidän luokseen huonon kävelyni vuoksi. 

Rukoilen hyvin paljon ja luen Raamtatua. Usein rukoukseni ovat vain pieniä huokauksia, toisinaan taas mykkiä huutoja.

Petri Laaksonen pukee nämä ajatukset rukoukseksi:

“Silloin kun en itse jaksa rukoilla, kun on sydämeni tyhjä sanoista,
Tule sinä Jeesus, hiljaa rukoile, kanna kuivuudesta ilon lähteelle.

Silloin kun en itse jaksa uskoa, kun on sydämeni liekki hiipuva,
Tule sinä Jeesus, usko minussa, pimeyteni valtaa taivaan valolla.

Silloin kun en itse jaksa rakastaa, kun on sydämeni kuiva erämaa,
Tule sinä Jeesus, hiljaa rakasta, anna minun löytää rauha sinussa.

Silloin kun en itse jaksa ollenkaan, kun on kaikki voima poissa kokonaan,

Tule sinä Jeesus, tällaisena jään, pienen lapsen lailla syliin lepäämään.

Hyviä vointeja Teille kaikille ja Taivaan Isän siunaavan käden suojausta.

On taas se aika kun aletaan laittamaan siemeniä multaan. Ensimmäiset on jo pitänyt laittaa, esim. chili, paprika, pelargoni jne. Tänä vuonna olen jo laittanut passion kukan siemeniä ja pelargonin siemeniä. Helmi- ja maaliskuussa lisää sitten kun on nouseva kuu. Täältä löytyy tarvittava tieto, ellei ole kuukalenteria.  https://www.ylakuu.com/suomi/

Minulla on "työt" hieman lisääntyneet kuorossa, kun meille tuli vuoden alusta uusi kuoronjohtaja. Hän on tosi ammattilainen ja saa jopa ison naislaumankin hiljaiseksi. Kuunnellaan vain mitä kuoronjohtaja sanoo ja sitten lauletaan. Tällä hetkellä on kolme vaikeahkoa laulu harjoituksissa. Pitäisi olla valmiit esitettäväksi Marian ilmestyspäivänä 17.3. No, Marian päivä oli ja meni, eikä yhtä vaikeat englanninkielisestä laulua saatu valmiiksi, joten mentiin kahdella laulalla ja ne meni hyvin.

Jumala haluaa meiltä, että seuraamme häntä uskollisesti ja teemme Hänen tahtonsa mukaan asioita ja tekoja. Aina ne eivät ole helppoja ja joskus tuntuu että ne ovat ylitse pääsettömiä.

Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Joka kylvää siemenen itsekkyyden peltoon, korjaa siitä satona tuhon, mutta se, joka kylvää Hengen peltoon, korjaa siitä satona ikuisen elämän. Gal. 6:7-8.

Nyt en jaksa kirjoitta enempää, tämänkin olen kirjoittanut jo aikaisemmin.