sunnuntai, 15. huhtikuu 2018

Uusi elämä

Meillä kasvaa pihalla vanha salava. Sillä on pitkät oksat, jotka kaartuvat alaspäin ja haittaavat kulkemista muutenkin pienellä pihalla. Salavan vieressä kasvaa pienehkö kirsikkapuu, jota se kovasti varjostaa ja toisella puolella salavaa on pyykkiteline ja mattoteline. Kun vie mattoja telineelle, niin saa samalla salavan oksia silmiinsä ja suuhunsa. Salavan kaatamisesta tai ainakin mataloittamisesta on ollut puhetta jo muutaman vuoden ajan, muttta toissapäivänä Isäntä sitten sen katkaisi. Lähti kaikki oksat ja rungosta puolet pois. Aika rujon näköinenhän se nyt on, kun se seisoo yksinään pihlajan ja kirsikkapuun välissä.

Isäntä on solpunnut kaikki sen oksat silppurilla kukkapenkkeihin katteeksi - näin salava jatkaa elämäänsä erissä olomuodossa - ihan kuin me ihmisetkin senjälkeen kun kuolemme. Sitähän me emme tiedä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, mutta Raamattu sanoo meille, että saamme uuden elämän, jossa ei ole kipua, sairautta ei tuskaa eikä huolta. Siihen luottaen.

https://www.youtube.com/watch?v=CCG0EorHorw

tkän sieltä ja toisen täältä. Eihän siitä mitään tolkkua tullut, enkä ymmärtänyt yhtään mitään. Sitten eräs uskova ystäväni neuvoi, että rukoile Jumalaa avaamaan sinulle Raamatun tekstiä. Ja niinhän  minä tein. Aloin lukea ihan alusta - ja kas kummaa kuinka teksti avautui. Senjälkeen olen lukenut aina yhden kokonaisuuden kerrallaan ja moneen kertaan. Nyt luen Jobin kirjeitä, joita olen aikaisemmin lukenut, mutta ymmärrän asioita eri tavalla, eli niin kuin ne on tarkoitettu ymmärrettävän. Kiitos Herralle!

Lopettelen nyt tähän,
Nähellään

- Lapinmuori -

maanantai, 2. huhtikuu 2018

Kipujen kanssa eläminen

Minkälaista on kipujen kanssa eläminen, kyseli eräs tuttavani. Eihän sinusta päällepäin näy, että sinulla on kovia kipuja, hän jatkoi. Ei näy - ei. Kivut ovat minussa olemassa ja niitä ei pääse pakoon, vaikka kuinka haluaisi. Kivut vaivaavat yöllä ja päivällä - ja aina kun ilmat vaihtuvat. Onhan noita kroonisia diagnooseja tällä hetkellä 7 kappaletta.

Kun yksi sairaus saadaan hoitokuntoon, niin seuraava tulee - ja eikun lisää pillereitä. Aika ajoin iskee kova masennus ja silloin laitan kädet ristiin ja rukoilen Jumalalta voimia kestää kaikki kivut sekä myös muut henkisesti koettelevat asiat. Se auttaa - aina joskus. Kaikkea Jumala ei tee niinkuin me haluamme, vaan Hän tekee asiat niinkuin Hän on ne ajatellut tehtäväksi ja omalla ajallaan.

Oltiin pitkänä perjantaina kuoron kanssa kirkossa laulamassa pari laulua. Ihmisiä oli vain 10, eli vähemmän kuin kuorolaisia. Mikä ihmisiä vaivaa, kun eivät käy kirkossa? Onko nämä kaikenlaiset lahkot niin vetäviä, että ne vetää ihmisiä puoleensa stand-up tyyppisillä saarnoillaan. Olen muutaman puheen katsonut TV7:stä ja kyllä se oli touhua. Puhuja heiluu ja hyppii ja kertoo vitsejä, niin että saa ihmiset nauramaan ja välillä nauraa itsekin omille jutuilleen. Voi hyvänen aika sentään! Se on niitä lopunajan merkkejä, joista Raamatussa kerrotaan. Kaikki ennustukset lopunajasta ovat jo näkyvillä ja Jeesuksen toinen tuleminen on lähempänä kuin uskommekaan. Kääntykää hyvät ihmiset oikeaan suuntaan - älkää seuratko fariseuksia.

Oho, taisin poiketa otsikon aiheesta, mutta eipä sen niin väliä.

Herran siunausta
- Lapinmuori

Psalmi 88:2-3

Herra, Jumalani, pelastajani.
päivällä minä huudan sinua avuksi.
yölläkin käännyn sinun puoleesi

Nouskoon rukoukseni sinun kasvojesi eteen,
kallista korvasi minun huutoni puoleen!

 

tiistai, 27. maaliskuu 2018

Huono mummo hiljaisella viikolla

Nyt kun elämme hiljaista viikkoa, pitäisi ajatella Jeesuksen kärsimystä ja samalla miettiä omia kärsimyksiä.

Minullahan niitä riittä - ei vain kipuja vaan myös henkisiä. Yksi pään sekoittava ja mielen pahoittava on tuo facebookki. Toinen mummo - miniän äiti - oli laittanut facebookkiin kuvan kahdesta pienokaiseta 6 ja 4 vuotiasta, jotka ovat tällä hetkellä mummolassa Kainuussa.

Miniän vanhemmat ovat hakeneet lapsukaiset Pohjois-Pohjanmaalta viikoksi kotiinsa - mummolaan. Nuorin, 1 v ja isä ja äiti tulevat sitten sinne pääsiäiseksi. Matkaa heille kertyy yhteensuuntaan 300 km. Tuli vain niin paha mieli jälleen kerran, kun "ensimmäinen" mummo näyttelee kuvia pienokaisista facebookissa ja kirjoittaa kuinka on ihanaa kun lapset ovat lomalla mummon ja vaarin luona. Tunnen itseni niin huonoksi mummoksi eli olen "toinen mummo", joka lähettää lapsille paketteja ja kutoo villatakkeja ja -sukkia, eikä saa niistä edes kiitosta.

Minun luonani eivät ole käyneet kertaakaan. Matkaa meille tulee 500 km yhteensuuntaan. Miniän veli asuu myös 500 km:n päässä länsi-rajalla ja siellä he käyvät pari kertaa vuodessa, eli matka on ihan yhtä pitkä. Ilmeisesti olen niin huono mummo, että meille ei voi tulla. Tilaahan meillä olisi olla vaikka pitempäänkin. Onkohan se kiinni siitä, että miniä ei hyväksy minun miestäni vai mistä johtuu? Olen sitä kysellyt, mutta en ole vastausta saanut. Lyhyt vastaus on ollut, että on niin pitkä matka. Onhan se pitkä, mutta kyllähän he jaksaa kesälläkin reissata pitkin poikin Norjaa ja Ruotsia eikä silloin lasketa kilometrejä.

Osaan asettua Jeesuksen asemaan ja tuntea hänen mielipahansa kun häntä pilkattiin ja pidettiin huonona ihmisenä. Mikään ei kelvannut, mitä hän teki tai sanoi ja sitten vietiin ristiinnaulittavaksi syyttömänä. Minäkin olen jo siinä vaiheessa, että voisin lähteä täältä pois Jeesuksen luo taivaaseen. Toivon, että se hetki tulisi mahdollisimman pian.

Tulipahan hiljaisen viikon purkaus, mutta pakko oli johonkin purkaa - ei ole ketään muita.

Herra, sinä tiedät kipuni ja ikäväni.

Sinä tiedät kaipuuni ja ikävän tuskan.

Herra, auta!

 

Alla lapsille viimeiseksi tehtyjä neuleita

Eelin%20pusero.jpgLiljan%20villatakki.jpgLumin%20villatakki.jpg

sunnuntai, 25. maaliskuu 2018

Aikataulutusta

Kun sitä on aikaa eikä ole mitään velvoitteita, niin aikataulut tulee tärkeiksi, liiankin tärkeiksi. Joka ikinen aamu samaan kellonaikaa tehdään samat asiat; syödään aamupala, juodaan aamupäivä kahvit ja syödään lounas. Lounaan jälkeen päivälepo ja sitten iltapäivä kahvi ja iltapala sekä iltapesu ja nukkumaan meno - aina samaan aikaan. Eiköhän sitä joskus voisi edes yrittää siirtää jotain tekemistä vaikka esim. tunnilla eteenpäin.

Katselin eilen telkkarista Titanic -elokuvaa, joka alkoi klo 21.00 ja loppui klo 01.00. Minun nukkumaan meno aika on 21.30, joten ajattelin, että  mitenkähän Muorin käy, jaksaako katsoa elokuvaa. Hyvin meni aina klo 22.00:een saakka, sitten alkoi olla jo kovasti väsy, mutta sinnillä katsoin vain vielä. 23:n maissa ei silmä enää pysynyt auki ja oli lähdettävä sänkyä kohti, johon sitten nukahdinkin heti. isäntä lähti nukkumaan jo klo 21.30. Eihän Titanic muutenkaan miehiä kiinnosta kun siinä on niin paljon rakkautta "hömppää", niinkuin Isäntä sanoo.

Aamulla heräsin ihan normaaliin aikaan eli klo 5.00 paitsi, että kello oli jo 6.00 kun oli kellojen siirto aika. Nyt on ollut koko päivän hieman utuinen olotila sen yövalvomisen jälkeen.

Tulin siihen tulokseen, että nyt on Muorin paras vain pitää kiinni niistä aikatauluista, jotka tässä on muutaman vuoden aikana jo tulleet hyvin tutuiksi ja hyviksi todettu.

Pidettäköön jokainen kiinni niistä aikatauluista, mitkä itse kullekin sopivat.

 

Virkaamani kello, johon Isäntä lisäsi koneiston.

Virkattu%20vihre%C3%A4%20kello.jpg

Jumalan siunausta kaikille
- LapinMuori

sunnuntai, 18. maaliskuu 2018

Synttärit!kö?

Meidän Isännällä oli synttärit pari päivää sitten. Kun olemme vain kahdestaan, niin en tehnyt täytekakkua vaan ostin kaupasta valmiin pakaste mansikka-kakun. Sitä sitten söimme pari päivää kahdestaan - ketään ei käynyt. Isännällä asuu tällä samalla paikkakunnalla veli perheineen 1 km:n päässä, poika perheineen 700 m:n päässä ja toinen poika 4 km:n päässä. Eivät käyneet lapset eivätkä soitellee saati että oisivat lähettäneet tekstarina onnittelut. Veli ei ole muutenkaan missään yhteydessä kuin vain silloin kun on pakko. Isännän tytär asuu perheineen Espoossa ja kolmas poika vaimonsa kanssa Riihimäellä - ei tullut heitäkään minkäänlaista onnittelua. Surullista - tosi surullista. Eipä nuo Isännän lapset muista isäänsä isänpäivänäkään. Ihme touhua.

Kun minulla on synttärit, niin molemmat lapset soittavat ja pienokaiset haluavat soittaa näköpuhelimella ja onnitella mummoaan. Myös veljet soittavat tai tekstaavat onnittelut. Äitienpäivä on yhtä rumbaa kun jokainen kolmesta pienokaisesta haluaa puhua yhtä aikaa ja erikseen mummon kanssa sekä myös taas pojat soittelevat.

On ikävä huomata, että isä ei ole lapsille enää tarpeellinen senjälkeen kun lapsilla on oma elämä. Vaikka Isännän lasten vanhemmat ovat eronneet jo noin 20 vuotta sitten, niin onhan se isä kuitenkin olemassa. Eivät ole kuulemma ennenkään muistaneet isäänsä - eli syytä ei voi hakea siitä, että isällä on uusi emäntä ja että minä olen nyt tämän talon emäntä.

 

Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että saisit elää kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
- - -
Kunnioita isääsi ja äitiäsi, niin kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt, että saisit elää kauan ja menestyisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.”
- - -
Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaisia Herraa totellen, sillä se on oikein. 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi' on ensimmäinen käsky, johon liittyy lupaus: 'jotta menestyisit ja eläisit kauan maan päällä'.
- - -
Ja hän jatkoi: 'Taitavasti te teette tyhjäksi Jumalan käskyn, jotta voisitte noudattaa omia sääntöjänne. Mooses on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi' ja 'Joka kiroaa isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla'. Mutta te opetatte toisin. Jos joku sanoo isälleen tai äidilleen: 'Se, mitä sinun piti minulta saada, on nyt korban: olen luvannut sen uhrilahjaksi', te ette salli hänen enää tehdä mitään isänsä tai äitinsä hyväksi."
 

2. Moos. 20:12; 5. Moos. 5:16; Ef. 6:1-3; Mark. 7:9-13

 
Muistakaa äitiä ja isää
- LapinMuori -