Kun kesäkuussa oli monta hellepäivää niin välillä tuntui ettei oikein jaksa oikein mitään tehdä eikä pahemmin liikkuakaan. Sydän hätäili kovasti ja henkeä ahdisti,  jopa puikkojen heiluttelu oli työlästä hommaa. Päivät olivat kovin pitkiä ja tuskaisia eikä aika tahtonut kulua millään. Silloin kävi useasti mielessä, että kunpa olisi järvi tai meri lähellä, että voisi pulahtaa virkistävään veteen.

Kävimme mieheni vanhempien haudalla kastelemassa kukkia pari kertaa viikossa ja hautausmaan lähellä on iso leirintä alue, (meren rannalla) jossa oli paljon karavaanareita. Lasten iloiset äänet kuuluivat vedestä kun he saivat polskia sydämensä kyllyydestä virvoitellakseen itseään.

Raamatussa on useampi kohta, joissa puhutaan vedestä. Vesi on elämän edellytys jokaisessa asiassa, ilman vettä meitä ei olisi - mutta miten on elävän veden laita?

Raa­ma­tus­sa vesi on ikui­sen elä­män läh­de. Raa­mat­tu se­lit­tää tä­män tar­koit­ta­van Py­hän Hen­gen vai­kut­ta­maa Ju­ma­lan val­ta­kun­nan an­teek­si­an­ta­vaa evan­ke­liu­mia. Tääl­lä ajas­sa se on löy­det­tä­vis­sä Ju­ma­lan las­ten suus­ta ja sy­dä­mes­tä. ”Se sana on juu­ri si­nun ty­kö­näs, ni­mit­täin si­nun suus­sas ja sy­dä­mes­säs. Tämä on se sana us­kos­ta jos­ta me saar­naam­me.” (Room. 10:8.) Jee­sus sa­noi: ”Joka us­koo mi­nuun, hä­nen si­sim­mäs­tään kum­pu­a­vat elä­vän ve­den vir­rat” (Joh. 7:38).

”Hen­ki ja mor­si­an sa­no­vat: ’Tule!’ Joka tä­män kuu­lee, sa­no­koon: ’Tule!’ Joka on ja­nois­saan, tul­koon. Joka ha­lu­aa, saa lah­jak­si elä­män vet­tä.” (Ilm. 22:17.)

Näinä kovina aikoina meidän jokaisen tulisi etsiä elävää vettä ja se veden alkulähdettä, joka on Jeesus Kristus.

On niin vaikea kirjoittaa tätä juuri nyt. En ole vuoteen nähnyt pienokaisia enkä muistisairasta isää. Ensi kuussa ajattelin lähteä junalla pohjoista kohti ja luottaa siihen, että Herra pitää minusta huolen.

Siunaavin ajatuksin
-lapinmuori-